Tänä vuonna on kouluruokailun juhlavuosi. Esimerkiksi Helsingissä kouluruoka täyttää 80 vuotta.
Kouluruokailun ”ikä” vaihtelee hieman kaupungeittain ja kunnittain riippuen siitä, milloin oppilaille maksuton ruokailu on paikkakunnalla aloitettu. Helsingissä tällainen kouluruokailukäytäntö on maamme vanhimpia.
Kuvassa oppilaat ruokailevat Meilahden kansakoulussa vuonna 1954. (Kuva: Helsingin kaupunginmuseo)
Lokakuun alussa juhlittiin Espoossa kouluruokailun 75-vuotistaivalta ja viikolla 45 Helsingin kouluruoka täyttää 80 vuotta.
6.-10. marraskuuta juhlimme 80-vuotiasta Helsingin kouluruokaa lasten toiveruoilla. Listalla on muun muassa kirjolohikiusausta, broilercurrykastiketta, kalapuikkoja, ohrapuuroa ja liha-makaronilaatikkoa.
Kouluruoalla on pitkät juuret ja sitä on tarjottu jo 1800-luvulta lähtien. Ensin kansakoulujen yhteyteen perustetuissa asuntoloissa oppilaille tarjottiin keittoruokaa. 1900-luvun alussa vähävaraisille oppilaille tarjottiin kouluruokaa opetuksen ohessa. 1948 alkaen kaikille suomalaisille koululaisille on tarjottu maksuton kouluruoka.
Sittemmin kouluruokailu on kehittynyt energiatarpeen tyydyttävästä velli- tai puuroateriasta vaativat ravitsemussuositukset täyttäväksi osaksi kasvatusta ja opetussuunnitelmaa.
1908 anottiin ensimmäisen kerran valtiolta varoja kouluruokailun järjestämistä varten.
1913 valtio myönsi kouluruokailuun 150 000 markkaa.
1920 -luvulla kouluruoka oli pääasiassa puuroja ja vellejä.
1930 -luvulla oppilailla oli velvoite tuoda ruokatarpeita koulukeittolaan. 30-luvulla alettiin valmistella myös uutta lakia kouluruokailuun liittyen.
1943 Suomessa säädettiin lailla kouluruoan tarjoamisesta koululaisille maksutta, ensimmäisenä maana maailmassa. Maksuton kouluruokailu on järjestetty kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille vuodesta 1948 lähtien.
1957 kansakoululaki määräsi kaikille koululaisille riittävän aterian jokaisena päivänä.
1967 annetun asetuksen mukaan kouluaterian tuli kattaa kolmannes lapsen päivittäisestä energiatarpeesta.
1977 säästöpäätöksen mukaan välipalaa ei enää voitu tarjota kaikille, vaan ainoastaan erikoisruokavalioisille ja pitkämatkalaisille.
1984 peruskouluasetuksessa määrättiin, että kouluateria on annettava mahdollisuuksien mukaan yleisenä ateria-aikana ja ruokailutauon on oltava vähintään 30 minuuttia.
1990 -luvun lama-aika vaikutti kouluruokatarjontaan ja kalleimmista raaka-aineista luovuttiin. Teemapäivät tuotiin kouluruokailuun.
2004 kouluruokailu on osa perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja osa koulun oppilashuoltoa.
2015 koululaisista 85 prosenttia söi päivittäin kouluruokaa.
2016 uusi opetussuunnitelma nosti kouluruokailun osaksi koulun opetus- ja kasvatustehtävää.
2020 Koronapandemia muutti kouluruokailun hetkellisesti, kun koululaiset olivat etäopetuksessa kotona 1.-3. -luokkalaisia lukuun ottamatta. Ruokailu järjestettiin useilla paikkakunnilla kotilounaskasseina ja eväskasseina.
2022 yläkoululaisista 40 prosenttia ilmoittaa kouluterveyskyselyssä, ettei syö kouluruokaa päivittäin. Myös ruokailutilanteiden kiireisyys ja hälyisyys nousee esiin jälleen korona-ajan jälkeen.
(lähteet: elo-saatio.fi, edu.fi, THL:n kouluterveyskysely)